Ruukin tarina

Kaksisataa vuotta kosken äärellä

Kellokosken Ruukki on syntynyt raudasta, vedestä ja tulesta. Kerromme alueen historian — sen saman, jonka voit kokea kävelemällä pihapiirissä.

1795

Raudan jalostus alkoi

1898–99

Punatiilinen uudisrakennus

450

Työntekijää parhaimmillaan

184

Vuotta tehdastoimintaa

Aikajana

  1. 1795

    Marieforsin kartano sai oikeuden jalostaa rautaa kosken äärellä.

  2. 1796

    Kosken itärannalle pystytettiin vasarapaja vanhan jauhomyllyn paikalle.

  3. 1865

    Ruukista tuli osakeyhtiö, ja toiminta kasvoi vauhdilla.

  4. 1895

    Carlanderin suku osti ruukin ja haki työvoimaa jopa Ruotsista.

  5. 1898

    Laaja tulipalo vei vanhan tehtaan. Tilalle nousi punatiili.

  6. 1932

    Pato ja voimalaitos saatiin valmiiksi koskeen.

  7. 1979

    Viimeiset tuotteet valmistettiin — liki kaksisataa vuotta toimintaa.

  8. Nyt

    Vanhoissa rakennuksissa toimii yrittäjiä, taiteilijoita ja Kirpputori Rundi.

Kosken voima otettiin käyttöön

Kaikki alkoi koskesta. Marieforsin kartano sai vuonna 1795 oikeuden jalostaa rautaa Kellokosken äärellä, ja seuraavana vuonna kosken itärannalle pystytettiin vasarapaja vanhan jauhomyllyn paikalle. Nimi Mariefors Bruk tulee kartanon omistaja Lars Nystenin vaimosta Marian, ja kylä on saanut nimensä ruukin kellolta.

Tehtaan ympärille syntyi yhteisö

Ruukki kasvoi omaksi pikkukaupungikseen: työntekijöineen perheineen alueelle muutti palveluita, asuinrakennuksia, kaksikielinen koulu, juhlatalo, navetta ja talli sekä oma hautausmaa. 1800-luvulla rakennettu puukirkko on kylän vanhin olemassa oleva rakennus ja seisoo yhä keskellä kylää.

Tuli vei vanhan, tiili toi uuden

Tulipalot koettelivat ruukkia vuosina 1813, 1858 ja 1898. Viimeisen palon jälkeen vanhan tilalle rakennettiin punatiilinen tehdas 1898–99, ja juuri sitä punatiiltä me nytkin kävelemme ympäriinsä. Rakennukset asettuvat syvään ja kapeaan jokilaaksoon pato- ja voimalaitosrakennuksineen.

Satoja tuotteita, yksi koski

Vuoden 1795 ja vuoden 1979 välillä ruukissa tehtiin satoja erilaisia tuotteita: maitoastioita, kirveitä, vasaroita, saranoita, ovenkahvoja, puntareita, mortteleita, kahviprännäreitä, uuninluukkuja, kuokkia ja paloruiskuja. Rundi oli yksi Suomen suurimmista maitoastioiden valmistajista, ja täältä tulivat Suomen ensimmäiset alumiiniveneet. Sota-aikana tehtaat tekivät myös käsikranaattien kuoria.

Parhaimmillaan 450 työntekijää

Tehtaan kukoistusaikana ruukissa työskenteli parhaimmillaan 450 ihmistä. 1900-luvun alussa kaikki työ tehtiin käsin, ja vasta myöhemmin mukaan tulivat sähkö ja polttomoottorit. Yksi vanhoista polttomoottoreista on yhä nähtävillä alueella.

Tehtaan jälkeen

Fiskars omisti ruukin vuodesta 1963, ja pieniraudan valmistus jatkui vielä vuoteen 1979 asti. Sen jälkeen lähes kaksisataa vuotta vanha tehdastoiminta päättyi, mutta alue säilyi kokonaisena. Tänään vanhoissa rakennuksissa toimii yrittäjiä, taiteilijoita, kahviloita ja kauppoja — sekä Kirpputori Rundi.

Tiedot perustuvat Kellokosken Ruukin omiin historia- ja museosivuihin sekä alueen kulttuuriympäristötietoihin.

Tule kävelemään tarinan sisään